IMARUQTIRVIA 2016
TITIQQIVIKNUT HAVAGUIQHIMALLAGUTIKHAANUT TUHAQTIDJUTAA
QANUQ ILINGNUT PIDJUTAUNIAQMAGAAT


Atuqtakhauniarunakhiyut Kanatami Titigaqavit havakniq ulapiqutit aalanguqniaqtuq qanugiliutaa hapkua WSCCtkut havaqatiginiaqniit ilingnun. Naqitlugu hamunga qanuq uvagut upalungaiyaq ihumaliugutikput una atuqtauniagungnaqhiyuq ulapiqqut.
UYARAQHIURVIKNI QILAMIURUTIKHANUT AYUITTIAQHIMAYUT
QUVIANAQPIAKTUQ!

Quana tamaita inuit ilauyut uumani qilamiurutikhanut uuktuqtut 59-nguqtuq ukiungani uyaraqhiurvikmi qilamiurutinut akimanahugittut (Annual Mine Rescue Competition). Havaqatigiikniq nakuuyumik hulilukaarutimut ihuaqtumik pidjutauyuq, uukturaluqhutit, akiliuhiaqhimaittumik ikayuqti, havaktiuyulluunniit. Tamainnut inungnut ilauyut hulilukaaqtuni ilahilu, quyagiyaffilu! Ikayungitkuffi, hulilukaarutikput uyaraqhiurvikmi qilamiurutinut akimanahugittut (Mine Rescue Competitions) alianalimaittuugaluit.

Tugliani ukiungani tugliriikhugu, Ekati Diamond Mine akimadjutigiyaik tamangmik Overall Surface unalu Overall Underground Trophies, ulapkipkaiyut WSCC-kut.

Inmikkut havaktakhait tuniyauyut ukununga ulapqiqatigiiktunut:

First Aid
Meadowbank Gold Mine
Surface Practical Bench
Gahcho Kué Diamond Mine
Fire Fighting
Ekati Diamond Mine - Underground Team
Rope Rescue
Ekati Diamond Mine - Surface Team
Surface Written Test
Ekati Diamond Mine
Underground Written Test
Diavik Diamond Mine
Surface Smoke
Gahcho Kué Diamond Mine
Underground Smoke
Diavik Diamond Mine
Underground Bench/Field Test
Ekati Diamond Mine
Surface Obstacle/Extrication
Ekati Diamond Mine
Underground Obstacle
Hope Bay Gold Mine
Bench Tech
Ekati Diamond Mine - Gordon Zdyb
Overall Surface
Ekati Diamond Mine
Overall Underground
Ekati Diamond Mine

Uyaraqhiurnikkut Qilamiurutinut uuktuqtut, takuniarmiyahi aippaagu ukiungani uumunt 60nguqtuq nalliutaanut! Puiguktaililugu ublua: aippaagu ukiungani uyaraqhiurvikmi qilamiurutinut akimanahugittukhat (Mine Rescue Competition) piniaqtaat talvani Saaluti, Imaruqtirvia 10, 2017.
ASBESTOS-MUT KANGIQHIPKAIDJUTIKHAQ
HANALIRNIALINGMIYUT UKIUP ILUANI TADJA 

Tamainni ukiuni, auyanguraangat tatqirhiutini ukiup iluani hanalihakpaktut, taimaalu iglukpat ahiruktauniaqtut nutaagnuqtirlugillunniit nuatqatiqatgiiknirmi. Havakpakkuvit hanayiuvikmi, ilihimalugu piqaqqat iglunik hanahimayut qaangiutivlugu 1990 Nunattiami Nunavunmilu piqaqniarungnaqhiyuq asbestos-mik piqaqtunik nappaktirutikhani qiyuktut hunavalungniklu.
 
Nunattiak Nunavullu naunaitkutaa asbestos-mik una hunalikaak piliuqhimayuq hunavaluk aallalluunniit atuqtakhait piqarumik 1 pusatmik amigaitqiyaanilluunniit asbestos-mik. Atuqtauvaktut hunavaluit piqarungnaqhiyut asbestos-mik ukuat:
  • T-bar qilaakhaq kikkariqtuq;
  • Iglup iluani hanirakhat atuqtakhat;
  • Vinyl asbestos kikkariqtut;
  • Qilaakhat pinnirhaqhimayut minguqhimayut; unalu
  • Tuqhualiqhinirmut.
Havakpakkuvit havagvikyuani, munarilutit kangiqhihimalugillu qanuq ilvit qayagiyaangni aallanullu:
  • Iglukpakhanik Hanayunut Nutaaanguqtiriyulluunniit, ukuallu:
    • Hanayit
    • Nappaktirhiyut Iglukpakhanik
    • Uqquuqutikhanik (Insulation) Iliuqhaiyinut
    • Tuqhualiqinirmut (imakmut quiyaqturvikhanullu)
    • Qilaakhaliqinirmut
    • Umialiurnirmut
    • Hunavalungnik piliuqhimayunik havakpaktunut (Textile)
  • Ihuaqhaidjutikhanut Atuffaaliktakhanullu Iqqaqunik Munaridjutikhat
Havagvingmi aanniarutit ayuqhautit asbestos-mit qayagigumik ihuirutaulimaittut. Asbestos-mik Ayuiqhapkadjutigivaklugu ilingnut havaktingnullu. Havagvik hivuuranaqniaqqat asbestos-mut, ihivriurutikhaa havaktitaulugu ayuittiaqhimayumit inungmit. Tunilugit tamaita havaktut nakuuyunik inungmut aannirtailidjutikhanik atimayakhainut (PPE), kangiqhihimalugillu ihuaqtumik hangidjutikhanut maliktakhait piqaqqat asbestos-mik.
 
Ilihimalugu: ilihimalimaittungnaqhiyutit hanianiihimaguvit piqaqtumik asbestos-mut. Aturaaqpaktakhami hivituniani asbestos-mit aanniarutinit (20-40 ukiungit) ihumaginiaqtutit aanniarutiqangittumik.
 
Aallanik naunaitkutikhanut, takuyakturlugu una Asbestos Abatement Code of Practice pigiyaptingnut qaritauyakkut takuyakturvia.
MOREL KAIPTAUYAT
ILIHIMAYAKHATIT KAIPTAUYAKHIURUVIT UUMANI AUYAMI 

Ilihimavit morel-nik kaiptauyakhiuruvit Nunattiami ilingnullu havakkuvit, ikayuqtaulimaittutit WSCC-kunit? Piyumaguvit aadjikkutainik ikayuutikhanik munaridjutikhaniklu aallatut havaktitut, niuvidjavutit qullangnaiyautikhangnik Inungmut Piyumagumik Qullangnaiyautikhaq (Personal Optional Coverage) WSCC-kunit.
 
Uukturiami WSCC-kunit qullangnaiyautikhamik ayungnaittuq. Titiraqlugu tuyuklugulu una Inungmut Piyumagumik Qullangnaiyautikhaq (Personal Optional Coverage) uuktuutikhaq. Havagviptingni Havaktinut Ikayuqti havaqatigiiktut ikayuqtaaqtut ikayuqlutik havaktakhanut, imaalu kangiqhidjutigilugit ikayuutikhat akikhailluQullangnaiyautikhat atuqtauliqniaqtut piguptigu pigiyat iniqhimayuq titiraq tamaallu akiliutikhaa. Hivitunikhaa niuvirtaaqtangnut qullangnaiyautikhamik atauhiq tatqirhiutaanut.
 
Aallanik naunairumagungni, naqitlugu hamunga, uqaqvigilutaluunnii hivayautaanut 1-800-661-0792.
INULRAMMINIK HAVAKTITTINIAQQIT?
QAYAGIPKAKLUGIT HAVALIHAALIQQATA MALIKTAKHAINUT PIPKAKLUGIT 

Ukiuni tamainni, tunngahuktitpaktavut nutaat inuuhiudjutiqaqtut inulrammiit havaktut (ukiulgit 14-nit 25-mut) havagvingmut, amigaitqiyait takunnaqhivaktut auyami tatqirhiutaani. Inulrammiit havaktit ilauliqpaktut ukiup iluani, havallakhutik, havaarillaktakhamut havallakhutik, taimaalu, havagviuyut ilaani kangiqhipkangitpagait inmik pilaarutikhanginnut havakhutik:
  • Pilaarutikhalik Ilihimayukhauvluni
  • Pilaarutikhalik Ilauyaamini
  • Pilaarutikhalik Qingiyaami
Inulrammiit havaktut aaniliqpaktut ayuramik havaanut qayagidjutikhanut. Qaaniutiyuni pingahuni ukiuni, Nunattiak Nunavullu takuvagait 200-nguyunik inulrammiit havaktut aaniqpaktunik tamainni ukiuni. Akunngani tatqirhiutini Qitiqqautiyuq talvunga Niqiliqivik, nampait inulrammiit havaktut uuktuutigiyait taimaa:
  • 2013: 175 uuktuutit
  • 2014: 190 uuktuutit
  • 2015: 236 uuktuutit
Pingahut qaanganiitqiyat aaniutigivagait aadjikkiiktut pingahuni ukiuni:
  • Kilikniit kittukniillu;
  • Ahinniktut, aanniqtut, alikpaktullu; unalu
  • Pautungayaakniit.
Havaktittinahuaruvit inulramminik auyami, ayuiqhaqtillugit havaktakhamingnut havagvingmi qayagidjutikhanik. Maliklugit ukuat ikayuutikhat:
  • Qayangnautikhanut ayuiqhaqtillugit havaktinnagit, nutaangugaluaqtillugit havagaiktuffaaliqtillugillu inulrammiit havaktut.
     
  • Kangiqhipkaklugit havaakhamut. Havaktut aallatqiitigut ayuiqpaktut, ayuiqhaqtillugit uqaqlutit uuktuqtillugillu ayuirianginni.
     
  • Takupkaklugit havagvikmik, naunaiklugit qayagidjutikhanut havaktit havagvingni (ukunatut Aanniartailinirmut Qayagidjutikhanullu Atan'nguyaq, unaluunniit havagvingni Havaanut Aanniartailinirmut Qayagidjutikhanullu Katimayiinni katimayit).
     
  • Naunaiktillugit havagvingmi qayangnaqtunut, qanuqlu kimullu unnirtukhauyumik nutaanik qayangnautikhanik.
     
  • Ayuiqhaqtillugit qayangnaittumik havaktakhauyumik havagingmilu maliktakhariyainut, ukaullu qayangnaqtunik naunaikhidjutikhanut ihuaqtumiklu atuqtakhanut inungmut aannirtailidjutikhanut atimayakhainut (PPE). Amihut inulrammiit havaktit atuqhimaittungnaqhiyait PPE-nguyut.
     
  • Kangiqhipkaklugit havakkumik pilaarutikhangit havaariyakhaillu. Ilihimavat qinittaaqtumik qayangnaqtunik havaariyakhanik? Ilihimavat unnirtaaqtumik hunaniklikaak qayangnaqtunik havaktakhanik?
     
  • Havaqatiqaqtillugit inulrammiit havaktut ukununga ayuittunut qayagivaktunullu havaktinut, munariqattarniaqtait havakpagait.
Havagviuyuq kiupkaktitpaklugit apiqhuutinut. Inulrammiit inmikkut ihuaqtumik havaknahuginniarungnaqhiyut, uqarumangillutik ilihimangittumik iniqhiyaami havaakhamik. Nakuuyumik havakpaktut havagvingmi ihuaqtuq inulrammiuyut havaktut uqariamingni uqarumalirumik.

Havagvigivluhi, tiliuqtigiyaahi, ayuiqhaqvigiyaahi, hivuliqtiugiyaahilu. Maligakhat uqaqhimayut taimaa munariyukhauyutit qayagilugit inuit havagvingni, qanuqlikaak ukiuqaqtunik ukiup iluanilu, ilihimaluhi hivuliqtiuyuhi tugliuyunut inuuhiudjutiqaqtunut qayagivaktukhauyunik havaktikhanik. Ikayuqlugit uuktuqulugillu: uqariyakhauyut ilihimayangnik havagvingmi qayagidjutikhanut.

Naunaikhiyuumiyaami havagviup pilaarutikhainut havaariyakhainullu, naqitlugu hamna. Havagviuyut, ilihimalugu Ilanga 14 nutaami OHS Maliguagakhat uqariyait humi inulrammik havalimaittuq.
MAYUGAUTANUT QAYAGIDJUTIKHAT
QILAMIURUIQLUTIT

Hila alianaqhiyuq, amihunik havaakhaqaqpiaktutit, tadjalu ihuaqtuq havaknaittuni ubluni havagiami. Havaliqtinnatit, ikittuni minutes-ni naunaiyaklugit ubluk tamaat mayuqautanut qayagidjutikhat.

Ilihimavit?
  • Tamaitaungittut mayurautat ihuaqniaqtut havaakhanut. Ihuaqtumik mayurautamik piyukhauyutit havaakhamut. Ihuariakhaa naunaiklugu mayuraut atuqtinnagu; ahiruqhimayaakhaa mayurarvikhainni qupihimakpalluunniit, ihuarutait mayurautaliuqtit nipitirhimayuq titirait.
     
  • Atuqlugu mayuraut ihuatqiyak nunamut, quiyaqutiqaqtumik kikiatut piqaqtumikluunniit.
     
  • Ihuaqhilugit mayurautat ukkuangittumit. Piyukhauguvit, ukkuilaiklugu matulugu ukkuaq nivingaklugit titiqqat qayagidjutikhat.
     
  • Qaanganiittunik ihuariakhaa naunaiklugu, aturuiqlugit havigaligit alruyaqaqtullu nimikhimayut mayurautat haniani  alruyaqturviinnit.
     
  • Aturuiqlugit qaanganiittut malruk mayurarviit mayurautami, ilihimalugulu qaanganiittuk malruk mayurviit qaanganungaqtinnatit mayurautami - qaanga mayurautap tutivigiyakhaungittuq.
     
  • Hanimut qiniqattarpaklutit, qaangiutittailugik hilviat mayurautami, ulruniaravit.
     
  • Aturuiqlugit qiyut mayurautat minguqhimayut; takunnaikpaktut qupingniit ahiruqhimayullu.
Ikayuutikhanut mayurautanut qayagidjutikhanut, naqitlugu hamna Qayagidjutikhanut Naunaitkutainut. WSCC-kut mayurautinut qayagidjutikhanut nipitigakhat qaanganut mayurautamut inuit qayagivagianginni. Aallanik piyumaguvit havagvingnut, titirarvigiluta qaritauyakkut. (Piinnarialgit Qablunaatut, Uiviititut, Inuktitut, unalu Inuinnaqtun.)
HIQINIRMI QAYAGIDJUTIKHAT
QAYAGIYUKHAT HIQINIQ TALIYUITTUQ QITIQQUQALUAQHUNI UNNUARUKTUMI

Utiffaaqtumi hiqinik taliyuituq qittiquqaluaqhuni unnuaruktumi taimaa amihut uvagut hilamiitpakniaqtugut tadjamit nunguliqtumut Niqiliqivikmi.

Havakkaluaqhutit hulilukaaqhutitluunniit hilami, ihumagiyakhariyahi aanniartailidjutikhat qayagidjutikhallu hiqinirmi hilamiitkaiguvit. Havagviuguvit, havaktitit ayuiqhaqtitpaklugit hiqinirmi qayagidjutikhanik uvinirmilu kansaknaittumik.

Huna uunaqtumit aanniarutit?

Hitamauyut uunaqtumit aanniarutit:
  1. Uunakpiaraangat Nukiiktittuq - Ayuqhautilluanguyuq uunakpiaraangat aanniarutinut. Pidjutaa timimi uunakpiakyuaraangat.
     
  2. Uunakpiaknirmit Puvitnirmut - Puvitpaktut algait, itigait, hingirniillu.
     
  3. Uunakpiaktumit Hukatiktuq - Ulurianaqpiaktut hukatiraangamik nukiinni (ukunatut taliit, kanaangit, aqiarungmiluunniit).
     
  4. Uunakpiaraangat Unagukpiakniq - Timimi imaiktitkaangat tariumiklu.
     
  5. Uunakpiaraangat Uvinirlungniq - Aupayaaktut uvinirlikniq kukuknaqpiaqhutik.
Hunat aanniarutit uunakpiaraangat aanniarutauvaktunit?
  • Kaiffannguqtuq nautkutiyuqluunniit;
  • Miriannguyuq miriaktukluunniit;
  • Niaquqlirtuq;
  • Imirulikpiaktuq;
  • Aumaallakpiaqtuq;
  • Quiyungnaikpalliavlutik, quqlu taaqhivluni quriiqtaq;
  • Aupayaaqtuq, uunaqpiaktuq, panikpiaktuq uviniq;
  • Qiiqiyuq;
  • Naluqhainaliqtuq;
  • Anirhaaqtukyualiktuq uumataalu kayumaqhuni; unalu/unaluunniit
  • Hakuiqtittuq.
Uvamnut qanuriliuqniaqqik aallanullu uunakpiaktumit aanniarutiqaliqqata?
  • Niukkaklutit imakmik tikitkaangat tamainni 15 minutes-ni, imirungitkaluaqlutit.
     
  • Atuqlugit nahakmik taakpallaangittunik ivitait aannuraanik.
     
  • Qayagilutit naunaitkutinik uunakpallaaqtumit aanniarutinik aallani inungni.
     
  • Unaguiqhirlutit hiqiniittumi.
     
  • Unnirlugit aanniarutit uunakpallaaqtumit aanniarutinik qilamiurutigilugu.
Havagviuyut qanuriliuqtukhauvat havaktit qayagivagianginni?
  • Ayuiqhaqtillugit havaktut aanniarutinik uunakpallaaqtumit aanniarutinik qanuqlu naunaikniariakhainut uunakpallaaqtumit nukiiqtittunik uunakpallaaqtumillu unaguhuktunik.
     
  • Tunivaklugit havaktit niklaumayunik, nutaamik imakmik imigakhanik.
     
  • Ihuaqhailuhi hiqinirmit niklakhirvikhamik niklaumayumi havaktit niklakhirpagianginni.
     
  • Hungiutipkaklugit havaktit uunaqtumut, ukualluat nutaat havaktit.
     
  • Ihuaqhilugit hilami havaktakhangit niklakkat ubluumaami havagianginni.
     
  • Piliuqlugu uunaktumit ihuirutinnaitkutikhamik uunaktumik aanniarnaittumik.
Naunairumagungni, takulugu pigiyaqqut Maliktakhat Uunaqtumit/Naklaumayumit Pidjutigivagainut.
ILIHAUDJUTIKHANUT IKAYUUTIKHAT
QAYAGIDJUTIKHANUT ILIHAUTIKHAT

WSCC-kuni paanariiktut ukununga NSA aallanullu ilihaudjivagianginni havagvingmi qayagidjutikhanik kangiqhivagianginnilu. Naunaikhimavaklugit ilihaudjutiginiaqtait takuyakturlugu qaritauyakkut takuyakturviat ataani.

Northern Territories Federation of Labour - takulugit ilihaudjutiginiaqtait hamani.

Northern Safety Association - takulugu tamaat naunaitkutait ilihaudjutikhanut ayuiqhaidjutikhanullu hamani.

Arctic Response Canada - takulugit ilihaudjutiginiaqtait hamani.

Aallanut angiqtauhimayunut ilihaiyikhanut uumunga Havaanut Aanniartailinirmut Qayagidjutikhanullu Ilihaudjutikhanut (Occupational Health and Safety Education), naqitlugu hamna.
HAVAKNAITTUNI UMIKVIKHAIT
KANATAMI UBLUA

WSCC-kut havagviit (Nunattiak Nunavullu) umikhimaniaqtut talvani Talimmiut, Taaqhivalirvia 1, quviahuutigivlugu kanatami Ublua, angmaffaakluni talvani 8:30 AM Hivulliut, Taaqhivalirvia 4.

Unnirhinahuaruvit angiyumut havagvingmi aanniqtunut pidjutauyumulluunniit, hivayarvigilugu 1-800-661-0792.
wscc.nt.ca   /  1.800.661.0792  |  wscc.nu.ca  /  1.877.404.4407